Kokenut Flight Display Director Perttu Karivalo on johtanut uransa varrella useita näytöksiä. Kesällä hän vastaa toistamiseen Kaivopuiston lentonäytöksessä, että koneet nousevat, laskeutuvat ja lentävät juuri niin kuin pitää.
Perttu Karivalo on toiminut lentonäytösjohtajana vuodesta 1997. Tuolloin hän järjesti Nummelan pienen lentonäytöksen, mutta aiemmin samana vuonna hän oli jo ollut kakkosmiehenä oppi-isänsä Veli-Matti Heinijoen rinnalla Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittaluokan näytöksen Oulu International Airshow:n järjestystiimissä. Kyseisen lentonäytöksen konevieraiden määrää ei välttämättä ylitetä Suomessa koskaan.
Suomen päälentonäytöksiä Karivalo on johtanut vuodesta 2010. Kaikkiaan miehen tilillä on lähes 20 johdettua kansainvälistä näytöstä Suomessa ja ulkomailla. Seuraava näytöskin on kalenterissa, se on Helsingin Kaivopuiston lentonäytös 6. elokuuta. Karivalo toimi lentonäytösjohtajana samassa tapahtumassa myös 2017.
Lobbaustaidot kunniassa ja budjetti hallussa
Lentonäytöksen suunnittelussa Karivalon rooliin kuuluu kontaktoida esiintyjiä ja neuvotella heidän osallistumisestaan. Monessa tapauksessa voidaan puhua lobbauksesta.
”Sotilaskoneiden osalta kunkin maan ilmavoimat tekevät päätöksen lähettävätkö he koneitaan Suomeen. Edelliset kokemukset järjestelyistä ovat pohja, mutta vain viimeisin järjestetty lentonäytös määrittää sen, tuleeko Suomeen koneita ulkomailta. Kun lentäjät lähtevät takaisin kotimaahansa, he kertovat kuinka hyvin tai huonosti asiat oli järjestetty. On tärkeää, että kaikki toimii hyvin, myös kulissien takana. Mitä paremmin palvelemme lentomiehistöä, sen suurempi on halukkuus osallistua uudelleen. Olemme kuin saarivaltio pohjoisessa ja kilpailuasetelma on selvä. Millä saamme vaikkapa brittikoneen lentämään luoksemme 3,5 tuntia, kun Ranskaan matka kestää vain puoli tuntia? Paras konsepti ja palvelu ratkaisevat”, hän toteaa.
Siviilipuolella esiintyjät tulevat näytökseen korvausta vastaan. Kyse on kaupallisista neuvotteluista ja Karivalon on mietittävä näytöksen kokonaisbudjettia. ”Vaakakupissa painaa, kuinka monta katsojaa lentäjän esiintyminen tuo. Lentopoika minussa sanoo, että kaikki mukaan, mutta joudun miettimään sijoitetun pääoman tuottoa. Hyvä esiintyjäkaarti varmistaa näyttävyyden, mutta kokonaisuuden pitää olla kustannustehokas”, hän summaa.
Airboss 1 on osa tiimiä
Kun ulkomainen esiintyjä on lyöty lukkoon, kuten vaikkapa MiG-21:n tulo Romanian ilmavoimista Kuopion näytökseen 2016, antavat he yhteyshenkilönsä tiedot. Karivalo ottaa samoin tein häneen yhteyttä ja selvittää, kuka heillä vastaa saapuvan koneen tekniikasta ja kuka lentää. Tässä kohdin myös Karivalon eli Airboss 1:n tiimi astuu kuvaan mukaan.
”Tervosen Arto hoitaa tekniikan ja käy läpi tulijoiden kanssa, mitä he tarvitsevat koneeseen liittyvissä teknisissä asioissa. Näytöksen kommentaattori Riika Kaipainen on yhteydessä lentäjään ja selvittää hänen taustojaan, jotta hän saa kiinnostavaa tietoa yleisöä ja juontoaan varten. Itse käyn lentäjän kanssa läpi tarvittavan dokumentaation ja toimitan hänelle tietopaketin, jossa on muun muassa esitysalue, korkeusrajoitukset, mihin hän paikoittaa sekä radiojaksot. Lisäksi käymme läpi ohjelmanumeron, jonka lentäjä on suunnitellut. Tämän jälkeen kuittaan sen ja välitän tiedot Traficomille.”
”Vielä kun saamme tietoomme, kuinka monta henkilöä Suomeen tulee koneen esiintymisen myötä, hoitaa Display Officer Antti Salminen majoittumisen ja muut tarvittavat tilat ja palvelut sekä esimerkiksi sen, missä hävittäjälentäjien kypäriä ja pukuja säilytetään.
Tulo ja laskeutuminen haastavinta
Lentonäytöspäivä on H-hetki suurelle yleisölle, mutta koneiden saapuminen Suomen maankamaralle kiinnostaa myös mediaa ja konebongareita. Elokuussa koneet laskeutuvat Helsinki-Vantaan lentoasemalle sujuvasti vuoroliikenteen mukaan turvallisuusasiat vahvasti huomioituna.
”Kerran Turussa jouduimme lopettamaan lentoesityksen aiemmin kuin oli suunniteltu, sillä vuorokone oli tulossa kentälle selkeästi etuajassa. Lennonjohtotornista hidastin sen tuloa jo Pohjanmerellä, jotta saan esiintymiskoneen maahan ensiksi. Lentoyhtiöille on aina ilmoitettu lentonäytöksestä, mutta toki he silti haluavat tulla laskuun mahdollisimman nopeasti, jotta polttoainetta ei kulu turhaan. Turvallisuus menee kuitenkin ohi muun ja asiaa katsotaan aina kaikkien kannalta.”
Toinen esimerkki tilannereagoinnista on myös Turusta.
”Yhteistyökumppanilla oli kentällä lehdistötilaisuus, jonka jälkeen oli sovittu hävittäjän harjoitusesityslento. Kaikki näytti hyvältä aikataulun suhteen, paitsi, että sain yllättäen lennonjohtotorniin käskyn putsata ilmatila juuri samaan aikaan kuin suunniteltu harjoituslento oli. Tulossa oli elinsiirtolento ”Hospital”-statuksella Britanniasta. Tarkistin, pääsisikö hävittäjän esityslento heti ilmaan etuajassa, sillä aikataulussa oli 10 minuutin vapaa kohta. Hävittäjä lähti ja harjoitteli hyvin. Näin saimme elinsiirtolennon laskuun prioriteetillä. Harmittavasti hävittäjän esitys sattui tämän vuoksi samaan aikaan kuin lehdistötilaisuus, mutta tärkeintä oli, että saimme elinsiirteen turvallisesti Turun yliopistolliseen sairaalaan.”
Keltainen ja punainen kortti käytössä kuten jalkapallossa konsanaan
Saapumispäivät ja tulot ovat siis tiedossa, mutta moni asia voi muuttua ja Karivalon on tehtävä nopeita päätöksiä. Harjoitus- ja näytöspäivinä lentonäytöksen johtajan rooli painottuu vahvemmin lentotoiminnan johtamiseen. Lentoesitykset tulee harjoitella kokonaisena kuten näytöksessä tai soveltuvin osin. Joskus keli tuo rajoitteita.
”Monilla on nykyään simulaattoreissa kaikki tieto, ja he ovat harjoitelleetkin esitystään simulaattorilla. Tutustumiskäynti on heilläkin silti edessään. He lentävät proseduurin mukaisesti esimerkiksi Kaivopuistoon, mutta eivät tee välttämättä silmukoita, vaan katsovat maamerkit. Jos esityslentäjä ei ole aiemmin suorittanut näytöstään, eikä pääse harjoittelemaan paikan päällä, en voi päästää häntä esiintymäänkään. Se on tiukka paikka, mutta kaikkien turvallisuuden kannalta ainoa sana on silloin ”Ei”.
Vuonna 2009 Karivalo oli Midnight Hawksin mukana tiimikoordinaattorina Puolassa, kun valkovenäläinen iso hävittäjä teki liikkeen, joka ei kuulunut ohjelmaan. ”Kone tippui maahan ja kaksi miehistön jäsentä kuoli. Yleisö ei ollut vaarassa, mutta nuo tilanteet ovat aina kamalia. Siksi on tärkeää, että tiedän tarkasti etukäteen ohjelmanumeron, jotta voin varmistaa, että se menee juuri käsikirjoituksen mukaan”, hän kertoo.
Lentonäytöksen johtaja seuraa alusta loppuun koko esityksen ja seuraa myös kameroista ja tutkasta koneen liikkeitä. Jos hän näkee virheen, tulee keltaista korttia. ”Syy voi olla se, että lentää liian lähellä yleisöä, liian matalalla tai tekee jotain, mikä ei ollut esityssuunnitelmassa. Jos esityksen aikana saa vielä toisenkin keltaisen kortin, se on suoraan punainen kortti ja esitys loppuu siihen.”
Teksti: Tia Härkönen, Kuvat: Perttu Karivalon arkisto
Juttu on alkuperäisenä 3.6.2021 ilmestyvässä Ilmailu-lehden numerossa 3/2021.
