Kaivari 21-tapahtuman lentonäytökseen on ilmoittautunut esiintymään laaja kirjo erilaista kalustoa. Tutustu listaukseemme. Tietoa esiintyjistä julkistamme vahvistusten mukaan kesän aikana.
ARCTIC EAGLES -TAITOLENTORYHMÄ
Kaksitasoiset koneet ovat tuttuja rakenneratkaisuna jo ensimmäisen maailmansodan ajalta. Se on edelleen erittäin toimiva ja suosittu ratkaisu liikehtimiskyvyn ja kevyen rakenteen vuoksi varsinkin taitelentokoneissa. Arctic Eagles lentää kolmella koneella: Christen Eaglella Miikka Rautakoura johtaa ja siivellä Tapio Pitkänen Ultimatella ja Jyri Mattila Mörkö-Pitsillä.
Christen Eagle: Miikka Rautakoura, Eagle 1, toimii liikennelentäjänä Finnairilla kapteenin tehtävissä Airbus 320/330-koneissa. Rautakoura aloitti lentäjän uransa Räyskälässä purjelentokurssilla ja lukion jälkeen tie vei Ilmavoimiin. Siellä hän palveli kymmenen vuotta Draken-hävittäjälentoupseerina ja lennonopettajana.
Ultimate: Tapio Pitkänen, Eagle 2, on viihtynyt taitolennon parissa vuodesta 1981. Artic Eagles´n kokoonpanossa hän lentää omistamallaan Ultimate 10–300 koneellaan. Ultimate sopii suuritehoisena koneena osastossa hyvin oikealle siipipaikalle. Koneen on rakentanut vuonna 1988 Seppo Saario, joka toi koneen rakennussarjana Kanadasta. Yksilö on usean eri lentäjän komennossa Pohjoismaiden menestynein taitolentokone saavutetuilla mitaleilla tarkasteltuna
Mörkö-Spitts: Mörkö-Spitts (alin kuva) on saanut nimensä ison tähtimoottorin aiheuttaman jykevän nokan vuoksi, jota vielä korostaa suuren potkurin vaatima korkea laskuteline. Koneen rakenne yhdistää kaksitasoisen siipirakenteen keveyden, lyhyen kärkivälin liikehtimisen sekä ison moottorin voiman. Konetta ohjaa Jyri Mattila, Eagle 3.
BAE HAWK
Suomi oli tämän 1970-luvulla suunnitellun ja valmistetun konetyypin ensimmäinen ulkomainen ostaja. Tämän jälkeen se on ollut käytössä 18 maassa ja sitä on valmistettu eri malleina yli 900 kappaletta. Se on hyvin suosittu suihkuharjoituskone, eikä syyttä.
Fouga Magisterien ikääntyessä Hawk valittiin useiden ehdokkaiden joukosta niiden seuraajaksi. Ensimmäinen kone saapui Poriin joulukuussa 1980. Koneita koottiin kotimaassa ja lisäksi niitä ostettiin kahteen otteeseen lisää, kaikkiaan 75 kappaletta. Osa kalustosta on jo poistunut käytöstä, mutta loput 26 konetta jatkavat palvelustaan nykypäivän tasalle modifioituina 2020-luvun lopulle saakka. Koneen tunnusmerkkinä on korkea takaohjaamo, jolla on parannettu näkyvyyttä takaohjaamosta.
Kärkiväli 9,39 m
Pituus 11,85 m
Tyhjäpaino 3674 kg
Lentopaino noin 5000 kg
Suurin nopeus 1000 km/h
Lakikorkeus 14 500 m
Toimintamatka 2400 km
Aseistus 30 mm tykki, lämpöhakeutuvat ohjukset
BOEING F/A-18 C/D HORNET
Konetyypillä on USA:ssa pitkä suunnitteluhistoria, mutta F/A-18 lensi ensilentonsa marraskuussa 1978. Konetyyppi on käytössä Yhdysvaltain merijalkaväellä ja laivaston ilmavoimilla, ja niiden lisäksi seitsemään muun maan ilmavoimilla, kuten Suomella.
1980–1990-lukujen vaihteessa Suomessa järjestettiin kilpailu Drakenin ja MiG-21:n seuraajasta. Prosessi oli pitkä ja monimutkainen, mutta lopulta Hornet valittiin vuonna 1992. Ensimmäiset koneet saapuivat Suomeen marraskuussa 1995. Pääosa koneista koottiin Suomessa, ja tähän päivään mennessä ne ovat käyneet läpi kaksi modifikaatiokierrosta, joissa niiden varustusta on päivitetty nykypäivän tasalle. Koneita hankittiin 64 kappaletta, joista kuusi kaksipaikkaista, ja muutama kone on menetetty onnettomuuksissa. Loput jatkavat palvelustaan vielä vuoteen 2030 saakka.
Kärkiväli 11,43 m
Pituus 17,07 m
Tyhjäpaino 10680 kg, lentopaino normaalisti 16850 kg,enintään 23541 kg
Suurin nopeus M1,8, matalalla 1300 km/h
Lakikorkeus 15000 m
Toimintamatka lisäsäiliöin 3700 km
DC 3 DAKOTA / OH-LCH
Douglas DC-3/C-47 oli yhdysvaltalainen kaksimoottorinen ja kahden hengen miehistöllä 28–33 matkustajaa vievä kuljetuskone. Ilmavoimille koneet ostettiin Aero Oy/Finnairilta sekä yksi Lufthansa, kun ne alkoivat olla liikenneilmailussa yli-ikäisiä. ”Kolmoset” eli ”Dakotat” olivat ilmavoimien ensimmäiset todelliset kuljetuskoneet sitten DC-2-kaluston päivien. Koneen runko on aikansa koneeksi melko leveä ja siinä on iso rahtiovi. Suuri siipipinta-ala ja paksu profiili mahdollistavat melko lyhyen lentoonlähtö- ja laskeutumismatkan ja kannuspyöräratkaisu sietää myös pehmeitä epätasaisia kiitoteitä. DC-3 koneita käytetään edelleen varustettuna uudenaikaisilla potkuriturbiinimoottoreilla. Lue erillinen uutinen.
Siipien kärkiväli: 28,96 m
Pituus: 19,65 m
Korkeus: 5,16 m
Moottorit: 2 x Pratt&Whitney R-1830-92 1200 hp
Maksimipaino: 11450 kg
Kulutus: 350-400 l/h
Matkanopeus: 260 km/h
Lakikorkeus: 7315 m
Toimintamatka: 2575 km
Miehistö: 3
Matkustajat: 19
Istumapaikkoja: 32
DASSAULT AVIATION RAFALE
Rafale edustaa delta/canard-rakennetta. Kaksimoottorinen kone on suurelta osin ranskalaista valmistetta aina aseita myöten. Kone on ketterä ja suorituskykyinen, ja sillä on pieni tutkaheijastus. Ensilentonsa Rafale teki 1986. Se suunniteltiin Ranskan irtauduttua Eurofighter-hankkeesta.
Rafale on sekä Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimien että merivoimien päähävittäjä. Merivoimille kehitetty Rafale M on varustettu tukialustoimintaan ja operoi Ranskan merivoimien Charles de Gaulle -lentotukialukselta. Ranskan ilmavoimat käyttävät myös konetyypin kaksipaikkaista versiota vaativissa lentotehtävissä, jolloin takaohjaamossa istuva ohjaaja vastaa koneen monipuolisesta sensori- ja asejärjestelmäkokonaisuudesta. Lue erillinen uutinen
Kuvat Rich Cooper
DORNIER DO-228
Dornier on kaksimoottorinen valvontalentokone, jonka laitejärjestelmät on kehitetty erityisesti merialueen monipuoliseen valvontatoimintaan.
Öljypäästövalvonnan lisäksi valvontajärjestelmä MSS 6000 on myös ratkaisevan tärkeä Suomen öljyntorjunta-aluksille suuren öljyvahingon tapahtuessa. Pimeällä ja muulloinkin huonon näkyvyyden vallitessa vain valvontalentokoneet voivat osoittaa keräysaluksille öljylauttojen sijainnin. Näin öljyntorjunta-alusten keräyskyky paranee huomattavasti.
Koneen perusmiehistö 3–4 henkilöä, Toimintamatkaa 360 km/h nopeudella jopa 1250 km.
Katso esittelyvideo: Monitoimilentokoneet ovat korvaamattomia raja- ja meriturvallisuudelle
EXTRA OH-OBO
Extra edustaa muodoiltaan taitolentokoneiden huippua. Sen siipien ja peräsimien profiili on symmetrinen ja siivet lyhyet, jolloin koneen liikehtimiskyky on mahdollisimman hyvä sekä normaali- että selkälennossa. Suuri moottoriteho mahdollistaa korkeuden säilyttämisen ja jopa sen lisäämisen liikehtimisen aikana. Yksitasoinen siipi on rakenteeltaan vahva ja samalla melko painava ratkaisu, mutta sen vastus on paljon pienempi kuin kaksitasoisella, tuetulla siivellä. OH-OBO:n ohjaaja Kaivopuiston lentonäytöksessä on Harri Kanto.
Kärkiväli 8 m
Pituus 7,12 m
Lentoonlähtöpaino 950 kg
Suurin nopeus 277 km
EMB-500 PHENOM 100
Suomen Ilmailuopistolla on kaksi EMB-500 Phenom 100 -konetta, joita käytetään monimoottorimittarilentokoulutuksessa ja tyyppilentokoulutuksessa. Kone on ammattiuralle aikoville siviili-ilmailun opiskelijoille ensimmäinen askel suihkukonekalustoon. Koneen kaksimoottoriratkaisu on turvallinen erityisesti matkustajien kuljetuksessa. Pitkät kapeat siivet soveltuvat hyvin laajalle nopeusalueelle. Hyvät hidaslento-ominaisuudet mahdollistavat lentotoiminnan lyhyiltä kiitoteiltä, mutta soveltuvat myös suurille matkalentonopeuksille korkealla.
Phenomia lentää Kaivopuiston lentonäytöksessä Mika Kanto.
Kärkiväli 12,4 m
Pituus 12,82 m
Lentopaino 4750 kg
Suurin nopeus 750 km/h
Eurofighter Typhoon FGR.4
Monikansallinen Typhoon (”Taifuuni”) syntyi yhteiseurooppalaisena projektina. Britannia, Saksa, Espanja sekä Italia kehittivät koneen yhdessä. Nämä neljä alkuperäistä maata ovat edelleen koneen pääkäyttäjät. Muita Typhoon-käyttäjämaita ovat Itävalta, Saudi-Arabia, Kuwait, Oman ja Qatar. Eurofighter Typhoon on kaksimoottorinen, deltasiipinen, canardeilla eli etusiivillä varustettu monitoimihävittäjä. BAe Systems edustaa Eurofighter Typhoonia ja tarjoaa sitä Ilmavoimien HX-hankkeessa Hornetin korvaajaksi. Lue uutinen.
Pituus: 15,96 m
Kärkiväli: 10,95 m
Korkeus: 5,28 m
Siipipinta-ala: 50 m²
Tyhjäpaino: 9 750 kg
Suurin lentoonlähtöpaino: 23 500 kg
Nopeus: Mach 2
JAK-11
Toisen maailmansodan yksi parhaista Neuvostoliiton hävittäjäkoneista oli Jakolev Jak-3. Sodan loppuvaiheessa tähtimoottorisesta Jak-3U -koneesta kehitettiin harjoitushävittäjä ja koulukone. Jak-11 lensi ensilennon 1945 ja tuli palveluskäyttöön 1947 sarjatuotannon alettua. Kaikkiaan Jak-11 koneita valmistettiin yli 4500 kappaletta. Konetyyppi palveli koulukoneena Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden lisäksi muun muassa Egyptissä ja Pohjois-Koreassa. Jak-11 osallistui myös Korean sotaan ja oli ensimmäinen länsiliittoutuneiden saama ilmavoitto, kun F-82 Twin Mustang ohjaimissaan luutnantti William G. Hudson ampui alas Jak-11 koneen 27.6.1950.
Koneen muotoilussa erityisesti rungon osalta näkyy ison tähtimoottorin muhkeitten mittojen vaatima paksu eturunko. Lentonäytöksessä esiintyvän Jak-11 koneen omistaa Phil Lawton, ja kone on maalattu upeaan punavalkoiseen Neuvostoliiton 1950-luvun aikaiseen maalauskaavioon.
Midnight Hawks
Vuonna 1997 perustettu Midnight Hawks taitolento-osasto on maailmalla tunnettu tiukasta vinoneliömuodostaan, jossa koneiden välinen etäisyys on vain 1.5-2 metriä. Tällä kaudella lennetään pystyliikkeitä useassa eri muodossa, mikä lisää sarjan näyttävyyttä. Jälkimmäinen osuus sarjasta sisältää erilaisia hajotuksia ja kokoontumisia.
Katso Youtubesta Midnight Hawksien videotervehdys Kaivopuiston lentonäytöksen katsojille (4.6.2021) sekä erillinen uutinen.
NH90
Vuonna 1983 useat Keski-Euroopan maat käynnistivät yhteisen kuljetushelikopteriprojektin. Suunnittelu aloitettiin vuonna 1993 ja konetyypin ensilento lennettiin joulukuussa 1995. Kehitystyö oli pitkä johtuen sekä taloudellisista että teknisistä haasteista, mutta myös suuresta tilausmäärästä. Ensimmäiset tuotantokoneet luovutettiin Saksalle joulukuussa 2006.
Suomessa helikopterihankinta, eli Mi-8 -koneen seuraajan valinta käynnistettiin loppuvuodesta 1999. Yhteispohjoismainen hanke valitsi komposiittirakenteisen ja kaksimoottorisen NH90-tyypin, ja Suomeen kopterit tilattiin vuonna 2001. Suomelle ja Ruotsille tulevien kopterien loppukokoonpano tehtiin Patrialla. Utin Jääkärirykmentillä on käytössään 20 kopteria, joita käytetään yhteistoiminnassa valmiusyhtymien ja erikoisjoukkojen kanssa, joukkojen ja materiaalin kuljetuksiin, valvonta- ja tiedustelutehtäviin sekä pelastuspalvelutehtäviin. Kalusto on teknisesti kehittynyttä ja hyvin varustettu muun muassa omasuojajärjestelmällä.
Lentonäytöksessä nähdään myös Saksan maavoimien eli ”HEER”:n NH90-helikopteri omalla lentoesityksellä. Saksan koneiden naamiomaalaus on samantyyppinen kuin suomalaisten NH90 -koptereiden. Lue erillinen uutinen.
Miehistö 2–3, matkustajamäärä 16
Kuljetuskyky rungon sisällä 2500 kg, ulkoinen kuorma 3000 kg
Pituus 19,56 m
Rungon pituus 16,13 m
Roottorikehän halkaisija 16,30 m
Korkeus 5,23 m
Matkustamon sisäkorkeus 1,58 m
Tyhjämassa 7000 kg
Maksimi lentoonlähtömassa 11000 kg
Voimalähde 2x Rolls-Royce Turbomeca, Teho 2 x 2260 hv (maks. jatkuva)
Maksimi matkalentonopeus 305 km/h
Nousunopeus 8,7 m/s
Lentomatka 800 km
Lakikorkeus 6000 m
Aseistus 2 x Dillon 134D (maksimitulinopeus 3000 laukausta/min)
Patrouille de France
PÄÄESIINTYJÄ! Ranskan ilmavoimien Armée de l’Air:n taitolentoryhmä on ainoa kansainvälinen ryhmä, joka käyttää esityksissään kahdeksaa konetta. Mukana lentää lisäksi aina 1-2 varakonetta, joten Suomeen saapuu kaikkiaan 9-10 Alpha Jet -konetta. Alpha Jet lensi ensilentonsa 26.10.1973, ja sen suunnittelivat Dornier ja Dassault saksalais-ranskalaisena yhteisprojektina. Lue erillinen uutinen.
Katso YLE Areenasta taitolentoryhmän harjoittelua Kaivaria varten
Saab B17 -pommikone
Saab B 17 on Suomen ilmavoimienkin historiassa vaikuttanut kone: hävittäjä palveli ilmavoimissa maalihinauskoneena vuosina 1959–1961. On todella harvinaista, että ainoa lentävä Saab B17 nähdään Ruotsin rajojen ulkopuolella.
Saab B17 oli monin tavoin innovatiivinen. Laskutelineet olivat sisäänvedettävät ja verhottu virtaviivaisin suojapellein, joiden avulla alaslaskettuja laskutelineitä voitiin käyttää syöksyjarruina syöksypommituksissa. Pyörien tilalle voitiin asentaa myös sukset, ja kone oli mahdollista varustaa myös kiinteillä kellukkeilla.
Konemallia on nykyään lentokuntoisena vain yksi yksilö (Blå Johan) ja juuri se nähdään Kaivopuiston lentonäytöksessä. Ensilentonsa kone lensi vuonna 1940. Lue erillinen uutinen
Kuva: Perttu Karivalo
SAAB 39 GRIPEN C
Gripen on monitoimihävittäjä, joka on tarkoitettu kevyeksi ja ketteräksi lavetiksi, jossa on erittäin mukautuva avioniikka. Siinä on etusiivet eli canardit ja deltasiipi. Kone on tarkoituksellisesti epävakaa, ja sitä hallitaan fly-by-wire-järjestelmällä. Niiden yhdistelmä pyrkii lisäämään koneen liikehtimiskykyä ja vähentämään ilmanvastusta. Ensilentonsa hävittäjä teki vuonna 1988. Kone on palvelut hyvin ja sille on kertynyt vientimenestystä. Lue erillinen uutinen.
Kuvat: Rich Cooper
Saab Gripen E
Gripen E nähdään nyt ensimmäistä kertaa esityslennolla lentonäytöksessä Suomessa. Kesällä 2020 monitoimihävittäjä oli esillä maanäyttelyssä Kauhavan lentonäytöksessä, mutta sillä ei ollut erikseen esityslentoa. Esityslennon lentää Saabin lentokonetehtaan koelentäjä André Brännström. Hänen varaesityslentäjänään ja valvojana toimii Saabin pääkoelentäjä Markus Wandt.
Saab tarjoaa aktiivisesti seuraavaa Gripen E monitoimihävittäjää Suomen Ilmavoimille HX – hävittäjähankkeessa Hornetin seuraajaksi. Gripen E on täysin uusi versio Gripenistä, vaikka ulkoisesti näyttääkin tutulta. Koneen suorituskyky on noussut täysin uudelle tasolle ja se on myös kooltaan hieman suurempi kuin nykyinen Gripen C. HX-hävittäjähankkeen lisäksi Gripen E on ehdolla mm. Kanadan, Intian ja Kolumbian seuraavaksi hävittäjäksi.
SNJ-3 Texan
Texan on tehokas ja kehittynyt koulukone, ja konetyypin ensilento oli vuonna 1935. North American Aviation AT-6 Texan -koneen laivastoversio SNJ-3 on Yhdysvaltain ilmavoimien käyttämä kone vuodelta 1942, jolloin se palveli Englannissa USA:n lentotukikohdan päällikön käytössä. 1944 se siirtyi Floridaan Pensacolaan merivoimien harjoituskoneeksi ja myöhemmin SanDiegon tukikohtaan, ja sieltä Etelä-Amerikan merivoimien käyttöön sodan päätyttyä. Warbirds-luettelon mukaan vuosina 1950-1957 kone oli Ruotsin ilmavoimien käytössä. Lue erillinen uutinen.
SUPER PUMA
Rajavartiolaitoksen keskiraskas helikopteri on varusteltu hyvin monipuolisesti valvontaan ja etsintään eri laittein. Super Pumat ovat palvelleet Rajavartiolaitoksen pelastustoiminnassa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Helikoptereilla pelastettiin muun muassa kymmeniä veden varaan joutuneita matkustajia autolautta Estonian upotessa vuonna 1994.
Vartiolentolaivueen Super Puma -helikopterien miehistöön kuuluu viisi jäsentä, ja ne voivat kuljettaa enintään 20 matkustajaa. Helikopterien varustukseen kuuluu muun muassa lääkintä- ja meripelastusvarustus, pimeänäkölaitteet, lämpökamera, etsintätutka ja -valonheitin, kaksi pelastusvinssiä sekä metsäsammutusvälineistö.
Super Pumalla esitellään näytöksessä laitteita ja kykyä myös pelastustoimintaan
VL VIIMA
Valtion Lentokonetehdas rakensi uuden koulukonetyypin vuonna 1935. Ensimmäistä versiota parannettiin vuonna 1937, ja Kauhavan Ilmailukoulun kokeiltua konetyyppiä, sitä pidettiin siihen saakka parhaana taitolentokoneena. Suomen Ilmavoimat käytti konetyyppiä alkeiskoulu- ja yhteyskoneena vuosina 1936– 1962, niitä oli käytössä 24 kpl. Koneen omistaja ja lentäjä on Phil Lawton Suomesta.
Kärkiväli: 9,2 m
Pituus: 7,35 m
Tyhjäpaino: 555 kg
Lentopaino: 875 kg
Suurin nopeus: 186 km/h
Lakikorkeus: 3700 m
Toiminta-aika: 4 h
WOIKOSKEN SAFIRIT
SAAB 91D SAFIR suunniteltiin yleis- ja koulukoneeksi vuonna 1944, ja se lensi ensilentonsa vuonna 1945. Koneita rakennettiin Ruotsissa ja Hollannissa 323 kappaletta, ja se palveli eri puolilla maailmaa erityisesti alkeiskoulukoneena. Ilmavoimat hankki 20 kappaletta Safireita vuonna 1958 korvaamaan kaksitasoiset koulukoneet. Koneita hankittiin myöhemmin lisää, ja niitä oli käytössä kaikkiaan 36 kappaletta vuosina 1958–1982.
Safir on esimerkki aikansa peruskoulukoneista, joissa suorituskykyä pyrittiin parantamaan muun muassa sisään menevällä laskutelineellä ja vakiokierrospotkurilla. Rinnakkaisistuttava ohjaamo tuli koulukoneisiin jäädäkseen, jolloin opettajan ”tuntuma” oppialaan toimintaan on paljon parempi ja mittarijärjestelmiä tarvitaan vain yksi. Woikosken Safirit -ryhmää johtaa Clas Palmberg.
Kärkiväli 10,60 m, pituus 7,9 m
Tyhjäpaino 720 kg, lentopaino 1205 kg
Suurin nopeus 265 km/h, Lakikorkeus 4600 m
Toimintamatka 950 km
